Rantarata

Rantarata valmistui osissa niin, että ensimmäinen osuus Karjaalta Saloon avattiin helmikuussa 1899 ja osuus Turusta Saloon marraskuussa samana vuonna. Osuus Pasilan ja Karjaan välille valmistui marraskuussa 1902 väliaikaiselle liikenteelle ja vakituiselle liikenteelle syyskuussa 1903. Rantarata rakennettiin paikallisliikenteen tarpeisiin ja siitä tuli melkoisen mutkainen. Ensimmäisiä rataoikaisuja tehtiin jo 1910-luvulla ja niitä on tehty nykypäivään asti.

Artikkeli esittelee Rantaradan jäljellä olevat sekä puretut asemarakennukset. Lisäksi erikseen käsitellään tyyppipiirustuksilla rakennettuja ratavahtien tupia.

Pasila–Turku satama

Rantaradan asemat ovat pääosin Valtionrautateiden arkkitehti Bruno Granholmin tyyppipiirustuksilla rakennettuja asemia. Muutama yksittäinen asema on rakennettu uniikeilla piirustuksilla. Rataosan asemat ovat mm. kansallisromanttisia IV-luokan asemia tai laiturirakennuksia, kuten Platformskjul-tyyppiä. Myös muutama 1910-luvun pysäkki- ja 1950-luvun seisakerakennus löytyy.

Huopalahti

Rakennettu: 1914-1921
Suunnittelija: Bruno Granholm

Asema-alue on suojeltu (Rautatiesopimus 1998).

Pitäjänmäki

Rakennettu: 1901-1903
Tyyppi: pysäkkirakennus
Suunnittelija: Bruno Granholm
Laajennokset:
- 1911, Granholm, jatkettu
- 1958?, lisäosa
- 19xx, lisäosa purettu

Pitäjänmäen asema edustaa tyypillistä 1890-luvun kansallisromanttista rautatiearkkitehtuuria. Se valmistui 1903 eli samaan aikaan ratayhteyden avaamisen kanssa. Asema-alueella on jäljellä neljän talouden asuinkasarmi (rivitalo) piharakennuksineen, sekä kaksoisvahtitupa, joka on toiminut myös asemapäällikön talona. Asema-alue on suojeltu (Rautatiesopimus 1998).

Leppävaara (uusi)

Rakennettu: 2002?
Tyyppi: liikekeskus / silta-asema
Suunnittelija:
Laajennokset:

Kilo (uusin siirrettynä)

Rakennettu: 1995
Tyyppi:
Suunnittelija: Pentti Miikkulainen Ky
Siirretty: 2008 tai 2009 siirretty sivulle joutomaalle, 2011 siirretty Espoon Saunalahteen grilliksi

Kauniainen

Rakennettu: 1906
Tyyppi:
Suunnittelija: Bruno Granholm
Laajennokset:
- 1911, Granholm, jatkettu
Muuta:
- 2008 paloi pahoin, korjattiin ennalleen

Kauniaisten asema on suojeltu Museoviraston rakennushistoriallisesti merkittävien kulttuuriympäristöjen joukkoon (Rautatiesopimus 1998).

Tuomarila

Rakennettu: 1936
Tyyppi: laiturirakennus
Suunnittelija: Thure Hellström

Thure Hellströmin laiturirakennuksen tyyppipiirustuksen lyhyempi versio. Pidempiä versioita (ikkunoita enemmän) Hellströmin laiturirakennuksesta löytää paljon esimerkiksi Pori–Haapamäki-radalta.

Espoo (vanha)

Rakennettu: 1901
Tyyppi: V-luokan asema
Suunnittelija: Bruno Granholm
Laajennokset:
- 1909, Granholm, poikkipääty
- 1911, Granholm, jatkettu
- 1955, Ungern, lisäosa

Espoon alkuperäinen asema oli käytössä 1981 saakka, sitä on laajennettu useaan otteeseen.

Espoo (uusi)

Rakennettu: 1981
Suunnittelija: Olavi Vanninen

Espoon uudesta asemasta ei ole vielä kuvaa, mutta se valmistui 1981 arkkitehti Olavi Vannisen suunnittelemana ja on tyypiltään raiteiden ylikulkusillan tyyppinen kaupunkiasema, jonka julkisivussa on lasia ja laattaa. Uusi asema siirtyi Vr:ltä Espoon kaupungin omistukseen 2008.

Kauklahti

Rakennettu: 1901
Tyyppi: IV-luokan asema
Suunnittelija: Bruno Granholm
Laajennokset:
- 1918, Granholm, lisäosa

Asema-alue on suojeltu (Rautatiesopimus 1998).

Masala (vanha) (siirrettynä)

Rakennettu: 1902
Tyyppi: pysäkkirakennus
Suunnittelija: Bruno Granholm
Laajennokset:
- 1908, Granholm, jatkettu
- 1918, Granholm, lisäosa
Siirretty: 1963 (?) Pilvijärvelle tai tuhoutunut sodassa

Masalan vanha asema oli persoonallinen laajennettu pysäkki. Rakennus on joko tuhoutunut jo sodassa 1944 tai selvinnyt sodasta ja siirretty (mahdollisesti vuonna 1963) Pilvijärvelle. Tiedot aseman kohtalosta ovat ristiriitaisia.
Mahdollisuutta Pilvijärvien rakennuskantaan perehtymiseen ei vielä ole ollut, mutta kyseessä on Kirkkonummen Pilvijärvi, jonne on Masalasta matkaa noin 15 kilometriä. Kuvaa tästä mahdollisesti siirretystä asemasta ei vielä ole.

Jorvas (siirrettynä)

Rakennettu: 1903
Tyyppi: Platformskjul III (ennen muutoksia), laiturirakennus (muutosten jälkeen)
Suunnittelija: Bruno Granholm
Muutokset:
- 1933, Ungern/Hellström, uusi ulkoasu
Siiirretty: 1980-luku

Asema on siirretty yksityiskäyttöön 1980-luvullla. Kuvaa ei vielä ole.

Kirkkonummi

Rakennettu: 1901
Tyyppi: IV-luokan asema
Suunnittelija: Bruno Granholm
Laajennokset:
- 1918, Granholm, lisäosa

Kela

Rakennettu: 1901
Tyyppi: pysäkkirakennus
Suunnittelija: Bruno Granholm

Granholmin suunnittelema pysäkkirakennus on rakennettu samalla pysäkkirakennuksen tyyppipiirustuksella kuin esimerkiksi Kauppilanmäen ja Alapitkän pysäkit Savon radalla. Liikennepaikka lakkautettiin 2003 ja asemarakennus on nykyisin yksityiskäytössä. Asema-alue on suojeltu (Rautatiesopimus 1998).

Siuntio

Rakennettu: 1901
Tyyppi: IV-luokan asema
Suunnittelija: Bruno Granholm

Päivölä

Rakennettu: 1901
Tyyppi: V-luokan asema
Suunnittelija: Bruno Granholm
Laajennokset:
- 1910, Granholm, jatkettu

Tähtelä

Rakennettu: 1901
Tyyppi: pysäkkirakennus
Suunnittelija: Bruno Granholm
Laajennokset:
- 1910, Granholm, jatkettu

Inkoo

Rakennettu: 1901
Tyyppi: IV-luokan asema (peilikuva)
Suunnittelija: Bruno Granholm

Kaunislahti

Rakennettu: 1901
Tyyppi: pysäkkirakennus
Suunnittelija: Bruno Granholm
Laajennokset:
- 1910, Granholm, poikkipääty

Asema-alue on jäänyt radasta sivuun rataoikaisun myötä.

Karjaa (uusi)

Rakennettu: 1899
Tyyppi: III-luokan asema ravintolalla
Suunnittelija: Bruno Granholm
Muutokset:
- 1910, Granholm?, jatkettu
- 1922, lisäosa tai muutettu
- 1931, lisäosa tai muutettu
- 1954, lisäosa tai muutettu

Asema-alue veturitalleineen, pajoineen ja useine asuinrakennuksineen on suojeltu (Rautatiesopimus 1998).

Pohjankuru

Rakennettu: 1898
Tyyppi: IV-luokan asema
Suunnittelija: Bruno Granholm
Laajennokset:
- 1913, Granholm, jatkettu

Kuovila

Rakennettu: 1898
Tyyppi: pysäkkirakennus
Suunnittelija: Bruno Granholm

Ervelä

Rakennettu: 1909
Tyyppi: Väntskjul
Suunnittelija: Bruno Granholm
Siirretty: 1919 siirretty 200 metriä uuteen paikkaan

Perniö

Rakennettu: 1898
Tyyppi: IV-luokan asema
Suunnittelija: Bruno Granholm
Laajennokset:
- 1900, Granholm, jatkettu

Koko asemanseutu kyläkauppoineen, rautatieasemineen ja rautatieläistaloineen sekä myllyineen, kaupparakennuksineen ja meijereineen on suojeltu (Rakennettu Kulttuuriympäristö 2009).