Itä-Suomen reissupäiväkirja 2020

Tiistai 5. toukokuuta 2020

Ajettu: 685,2 km
Reitti: Turku-Uusikylä-Kaitjärvi-Tani-Parikkala-Onkamo
Lähtö: 6:45, perillä: 23:30

Matka alkoi Turusta klo 6:45, kun Visa lähti suoraa päätä ajamaan kohti Iittiä. Tällä kertaa retkelle ei muita lähtisi mukaan, sillä koronavirus sekä opiskelut vaikuttavat siihen, kannattaako isolla tai pienelläkään reissujengillä lähteä nyt pitkäksi aikaa samaan tilaan. Toisin sanoen toiset eivät päässeet töiden tai koulun takia, mutta jotkut eivät ihan syystä halunneet riskeerata terveyttään. Siispä retki toteutuu yksin Visan ideoimana, mikä sinänsä lisää joustavuutta ja valinnanvapautta kuvaamiseen. Toisaalta yksin reissatessa ongelmina ovat väsymys, kulujen kasaantuminen yhdelle hengelle sekä aikataulutusongelmat, kun ei ole vieressä toista seuraamassa Juliaa ja navigoimassa.

Retken alussa jätin väliin muutaman junan, sillä yksi oli peruttu ja muihin en ehtinyt. Ajoin yhtä mittaa Uudenkylän asemalle, jossa olikin päivystäjä käymässä samaan aikaan. Se oli täysi sattuma, sillä en ollut suunnitellut mitään junabongauksia Uuteenkylään tai Kausalaan. Sain siis kuvattua 2 Dv12 jotka olivat jättäneet venäläiset vaunut yhdelle Uudenkylän pistoraiteista.
Siirryin Kausalan asemalle, jossa huomasin hieman höyryä moottorin ja konepellin välissä. Kävi kuitenkin ilmi että konetilan puhdistuksen jäljiltä moottori nyt kuumetessaan vain höyrytti ylimääräiset koloon jääneet vedet, joten ei syytä huoleen.
Seuraavana kohteena oli Utti, jossa kuvattava juna olikin peruttu. Pienen pohdiskelun jälkeen jäin kuitenkin kuvaamaan Uttiin FenniaRailin junan, koska se oli 32 min etuajassa, enkä olisi ehtinyt alun perin suunnittelemalleni paikalle. Utista ajoin muutaman asemarakennuksen kautta Pajarin lähelle, jossa näin kahden Vainikkalan junan kohtauksen. Toinen näistä junista tuli myöhemmin kuvattua Pulsassa.

Vainikkalan radalla sattui harvinaisempi tapaus, kun olin odottamassa Taavetissa TPET-LÄ - työjunaa ja yhtä tavarajunaa. Huomasin Juliasta että molemmat junat seisovat paikallaan Kaitjärvellä, noin kilometrin etäisyydellä toisistaan. Tilannehuoneen hälytyslistan tarkastaminen paljasti, mistä oli kyse. Kaitjärven itäpuolella oli kaadettu puu, joka oli kaatunut ajolangan päälle, ja työjuna joutui pysähtymään samalle kohdalle. Paikalla oli pelastuslaitos, ja Vr:n työntekijöiden saavuttua paikalle nostettiin puu pois langoilta ja liikenne voi jatkua. Episodi aiheutti sen, että alkuperäiset suunnitelmat Pulsaan lähtemisestä viivästyivät ja sen sijaan sain kuvattua kolme tavarajunaa Kaitjärvellä samanaikaisesti. Äkkiä puu oli kuitenkin hoidettu, ja tuli hoppu lähteä Pulsanlammelle.
Pulsanlammella kuvaaminen oli yhtä kaaosta paristakin syystä. Ensinnäkin alkuperäinen aikatauluni oli mennyt sekaisin, joten piti lennosta vaihtaa kuvauspaikkoja kullekin junalle. Lisäksi pari junaa oli myöhässä Kaitjärven sotkun takia, ja yksi Mussalon juna ei edes näkynyt kartalla. Tittarajärvelle löysin jonkinlaisen kuvauspaikan, mutta Fenniarailin missasin kokonaan. Löysin kuitenkin Tittarajärven eteläpuoliselta rannalta hyvän uuden paikan, joka oli melkoisen metsä- ja hakkuuaukiorämpimisen takana, mutta kannatti.

Pulsasta piti illansuussa lähteä pohjoiseen, jotta olisin tarpeeksi lähellä Joensuuta seuraavaa aamua ajatellen. Matkalla oli tarkoitus kuvata Imatra-Parikkala-välin tasoristeyksillä. Hain nopeasti Hesburgerilta ruoat Lappeenrannasta, koska tuntui että harva huoltoasema oli auki. Jostain syystä esimerkiksi ABC:t Lappeenrannan ja Kiteen välillä olivat kaikki menneet jo klo 18 kiinni, vaikka oli normaali arkipäivä. Ensimmäiseen tasoristeykseen Heinään tulin minuuttia liian myöhään, juna ylitti tasoristeystä juuri siihen ajaessani. Tärkeämpiä olivat kuitenkin pohjoisemmat tasoristeykset, tärkeimpänä Lahdenkylä, joka saatetaan poistaa jopa tänä vuonna.
Ilta sujui ajellessa kohti Joensuuta, matkalla kuvasin kolmella tasoristeyksellä ml. Lahdenkylässä. Kennolle tallentui kaksi Intercityä ja yksi täysraakapuujuna. Särkisalmen ABC:llä tankkasin ja tarkastin rengaspaineet, mutta sielläkin palveluasema oli mennyt jo kiinni. Illalla alkoi hämärtyä klo 22 jälkeen, joten sain todettua että sisä- ja ulkovalot kaikki toimivat, mikä voi olla tulevina iltoina tärkeää. Lämmitin auton kuumaksi yötä varten, aamulla nähdään kuinka paljon yöllä viilenee. Varusteita on tarpeeksi, lähinnä kysymys on lämmön tasaisuudesta ja siitä, kannattaako koittaa nukahtaa kuumassa vai viileässä.

Keskiviikko 6. toukokuuta 2020

Ajettu: 547,1 km (yhteensä 1233,3 km)
Reitti: Onkamo-Joensuu-Kopras-Uimaharju-Höljäkkä-Lieksa
Lähtö: 5:50, perillä: 23:00

Herääminen kävi ennenaikaisesti jo ennen kuutta, mutta en saanut enää nukuttua joten oli hyvä lähteä liikkeelle. Matkalla kuvasin Hammaslahden ja Niittylahden asemat, ja siirryin Joensuun ABC Siihtalaan aamupalalle. Valitettavasti koronarajoitusten ja aseman pienen koon takia aamupala oli harmillinen, joten nappasin kaupasta mukaan myös einestä.
Kuvasin Haminasta tulevaa tavarajunaa useammassa paikassa ja nyt näin myöskin monet kuvauspaikoista ensimmäistä kertaa, sillä edellinen reissu keskittyi Nrm-Kon-väliin ja rautatierakennuksiin. Sitä aiemmat reissut olen tehnyt junalla. Jamali ei ole hypetyksen arvoinen, mutta sen sijaan Lieksan keskustan läheltä löytyy monia hienoja paikkoja.
Ensimmäinen juna nähtiin onnistuneesti kahdessa paikassa, mutta muita junia oli useita ja ainoastaan päivän kaksi tyhjärapujunaa ehdin kuvata vain kerran molemmat. Kuvauspaikoissa oli sekä hyvää että huonoa tuuria - monet paikat olivat monipuolisempia kuin kartta antoi ymmärtää, mutta harmikseni monella paikalla ei ollut ajokelpoista tietä. Monin paikoin lumi, purot ja mutaiset tienpohjat estivät paikalle ajon. Näin kävi ainakin Tupakkalassa ja Vanhalan vieressä. Kuitenkin paikat olivat keskimäärin hyvin saavutettavissa, toisin kuin eilisen Pulsan paikat. Toki tämä rata on itselleni paljon tutumpi, ja täällä on huimasti enemmän kuvauspaikkoja ja tasoristeyksiä. Yleisestikin ottaen maisemat ja rata ovat hienomman näköisiä.

Kelvän tasoristeykseltä jatkaessani kävi moka, kun en hoksannut ajaa Koprakseen valtatietä pitkin, vaan jatkoin Google Mapsin ehdottamaa Kylänlahden reittiä. Siinä syy aamujunan missaamiseen Kopraksessa. Sieltä ajoin Uimaharjuun, jossa en oikeastaan löytänyt kuvattavaa. Seuraava tavarajuna oli tyhjärapu Nurmekseen, jonka ehdin kuvata vain yhdessä paikassa Viekissä. Sielläkin oli kohtuuttomassa kunnossa tie, ja täytyy sanoa Lieksan pohjoispuolella katujen olevan järkyttävässä kunnossa, jos ei lasketa Kantatie 73:a. Toki nyt on routa sulamassa ja pahin kelirikko korjaamatta, mutta muuhun Suomeen nähden nämä tiet koettelevat kyllä auton koria ja iskunkestävyyttä.

Päivän hienoin kuvauspaikka lienee Pappilanluhdalla Lieksassa, tosin myös Höljäkän ja Kylänlahden välillä oli nättejä maisemia, mutta niissä en saanut kuvattua vielä. Ilta sujui odotellessa täysravun lähtöä Lieksasta, se nimittäin toisin aikataulua ja logiikkaa odotti yli tunnin Lieksassa vastaantulevaa taajista, vaikka sille oli kapasiteetti Uimaharjun kohtaukselle ja kulki linjallaan. Odotellessa kävin kyseisen taajamajunan kuvaamassa Koiravaaran tasoristeyksellä, ja palasin kuvaamaan täysravun Pappilanhuhdassa. Illan viimeinen valoisan ajan juna, tyhjärapu Nurmekseen, meinasi mennä sivu suun ollessani pizzanhakureissulla, mutta sain kuitenkin junan kuvattua hämyisällä Höljäkän puolipuomilaitoksella.

Huomenna aamujuna saattaa hyvällä tuurilla tuoda Gbln/Gbls-sarjaa Pankakoskelle, siinä tapauksessa jään tietysti Lieksaan. Muuten saattaa matka suuntautua kohti Kontiomäkeä, jossa tänään aamuyöllä ja aamulla paloi asemarakennus maan tasalle. Aseman noin 100-vuotinen historia päättyi siis siihen, joten nyt pitäisi vielä kuvata rauniot kun voi! Vaihtoehtoina ovat myös Nurmeksen radalle jäänti, ehkä Maanselän seudulla kuvaaminen, ja lähtö lounaaseen kohti Viinijärven kolmiota. Aamulla huomenna olisi rahti kuvattavana kello 4:55, mutta näillä näkymin se jää välistä, sillä kello on nyt 23:53.

Torstai 7. toukokuuta 2020

Ajettu: 419,3 km (yhteensä 1652,6 km)
Reitti: Lieksa-Nurmes-Siilinjärvi-Kuopio-Jyväskylä
Lähtö: 7:40, perillä: 22:25

Aamun ensimmäinen rahti jäi unien takia väliin, ja aamukympin Lieksan pässi oli peruttu (taas), joten ensimmäinen kuvattava oli T 4071 Peltolasta Nokelaan. Aurinkoisena aamuna löysin ensimmäisen kuvauspaikan Lieksan kirkon parkkipaikalta, josta näki sivukulmassa Sokojoelle, ja rautatiesillalle. Siitä jahtasin samaa junaa Kohtavaaraan, junan veturina oli Dr16 2810. Pitkässä junassa oli sekalaista Gbln-, konttivaunu- ja Gbls-vaunustoa. Nurmeksen loppupäivän liikenteeseen kuului vain kaksi säännöllisen kapasiteetin rahtia, joten oli aika suunnata Kuopion suunnalle, jos siellä olisi vilkkaampaa. Lähdin siis lounaalle kohti Siilinjärven ABC:tä. Matkalla kuvasin Sänkimäeltä paluumatkalla olleen PAI 65631:n, ja kello tulikin jo 14 iltapäivällä.

Kuopion tavaraliikenne osoittautua melkoiseksi pettymykseksi, sillä päivän aikanakin jopa peruttiin vielä yksi tavarajuna, joten päivän ainoat kulkijat olivat Iisalmen Ponssejuna sekä muutama myöhäisen illan rahti. Kuvasin Ponssejunan Iloharjussa, ja jatkoin matkaa pienellä videosaldolla Jyväskylään, josta on tarkoitus seuraavana päivänä jatkaa matkaa vielä Heinolan radalle ja Oikoradalle. Nyt pakettiautossa yöpymisen ja pitkän ajelun seurauksena varasin hotellin, jossa pääsin lataamaan akkuja Jyväskylässä. Ilta meni rauhallisissa merkeissä Jyväskylän hotellilla, en vaivautunut tavanomaisen Jyväskylän liikenteen vuoksi enää ulos illalla.

Perjantai 8. toukokuuta 2020

Ajettu: 584,0 km (yhteensä 2236,6 km)
Lähtö: 10:00, perillä 2:20
Reitti: Jyväskylä-Lahti-Heinola-Haarajoki-Nurmijärvi-Turku

Heräilin aamiaiselle Jyväskylässä kello yhdeksän maissa. Tämän päivän päiväkirja kirjoitetaan myöhässä, sillä en muistanut sitä enää reissun päätteeksi kirjoittaa. Hotellin parkkipaikka oli ihan vanhan Jyväskylän asemarakennuksen takana, ja kävin aamukävelyllä aseman ympäristössä. Päivän kohteena oli PAI 65703/65708, joka lähtisi Lahdesta kello kahden maissa. Matka Jyväskylästä Lahteen ei oikeastaan sisältänyt muuta kuin evästauon Heinolan ABC:llä.

Kuvasin Dv12:n vetämän heinolalaisen ensin Huuppasen nousussa, sitten Suurijärven tasoristeyksellä ja lopulta Stora Enson raiteella Rautsalossa Heinolassa, johon johtaa tyylikäs pieni teollisuusraide Heinolan ratapihalta. Tällä pikkuisella teollisuusraiteella on jopa jyhkeä teräsristikkosilta, jonka vierellä kulkee koiranulkoiluttajien ja muiden liikkujien väylä. Jutustelin Rautsalon vaihtotöiden aikana vaihtotyönjohtajan kanssa, joka sanoi huomanneensa minut jo menomatkan tasoristeyksillä. Vaihtotyönjohtaja ohjasi veturia käkättimellä, ja oli yksin tehtävällään. Sitten kuvasin paluuliikkeen mainitulla sillalla, ja paluujunan vielä Paininpuuntien ja Nynäsin tasoristeyksillä. Kävin paluujunan mentyä kuvaamassa vielä samassa kuvakulmassa kaikki alkuperäiset asemarakennukset, Ahtiala, Myllyoja, Vierumäki ja Mäkelä. Ne on rakennettu samoilla tyyppipiirustuksilla 1930-luvulla radan rakentamisvaiheessa.

Lahdesta ajelin Oikoradalle, jossa kuvasin muutaman Vectronin vetämän säiliöjunan, sekä lähijunaliikennettä. Kuvasin junia Hennan, Haarajoen ja Mäntsälän asemilla. Ilta oli rauhallinen, lämmin ja hieman tuulinen. Asemilla ei näkynyt oikeastaan millään asemalla muistaakseni yhtään ihmistä, paitsi saattoi junasta joku nousta pois jossakin. Vietin Oikoradalla lähes puoleen yöhön saakka, joten ajomatka Turkuun oli hieman väsyttävä. En kuitenkaan edes harkinnut yöpymistä tien päällä hotellissa enää ylimääräistä yötä. Ajelin Lahdesta Riksun ohi Nurmijärvelle, josta löysin ainoan auki olevan järkevän ruokapaikan, Nurmijärven Neste Myllykukon. Hain sieltä sämpylän ja jonkun juoman, ja ajoin suoraa päätä Turkuun yöksi.